Pohjoismaiden nopeiten kasvava, 175 henkilöä työllistävä älykkääseen ohjelmistorobotiikkaan erikoistunut Digital Workforce on kerännyt 3 miljoonan euron rahoituksen nykyisiltä sijoittajilta. Sijoituksen avulla yhtiö jatkaa Digital Worker pilvipalvelunsa kehittämistä tuoden myös kognitiiviset teknologiat helposti asiakkaiden saataville sekä laajentuu uusille markkina-alueille.

Digital Workforce on uudistanut liiketoimintaprosesseja ohjelmistorobotiikkaan perustuvien digityöntekijöiden avulla perustamisestaan lähtien. Yhtiö on automatisoinut yli 800 prosessia ja osoittanut, että tietotyön prosessien automatisoinnilla on valtava investoinnin tuottoprosentti suurissa organisaatioissa läpi eri toimialojen. Koneoppimisen ja muiden keinoälyteknologioiden avulla organisaatiot voivat automatisoida yhä monimutkaisempia tehtäviä ja hyödyntää lähteenä myös strukturoimatonta dataa, kuten puhetta, kuvia, tekstiä ja sensoridataa.

“Kognitiivisilla teknologioilla tulee olemaan järisyttävä vaikutus liiketoimintaprosesseihin niin tehokkuuden kuin kokonaan uuden luomisen näkökulmasta. Tavoitteenamme on laajentaa joustavaa ja kustannustehokasta pilvipalveluamme kattamaan myös valitut kognitiiviset teknologiat. Käyttämällä helposti saatavilla olevia älykkäitä ja oppivia digityöntekijöitä asiakkaamme pääsevät nopeasti hyötymään näistä uusista mullistavista teknologioista ohjelmistorobotiikan lisäksi”, kertoo Heikki Länsisyrjä, yksi Digital Workforcen perustajista.

“Olemme rahoittaneet Digital Workforcea alusta lähtien ja jatkamme mielellämme investointiamme. Yhtiö kasvaa erittäin nopeasti ja työllistää Pohjois-Euroopan eniten älykkään ohjelmistorobotiikan sertifioituja asiantuntijoita. He ovat kasvumarkkinalla toimiva lahjakas tiimi, jolla on hyvin käytännöllinen lähestyminen kognitiivisiin teknologioihin”, kertoo Timo Ahopelto, Lifeline Ventures.

Digital Workforce toimii tällä hetkellä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Puolassa. Sijoituksen avulla yhtiö tutkii kasvumahdollisuuksia myös uusilla markkina-alueilla.

Sijoituskierroksen sijoittajat ovat Capman Growth -rahasto sekä siemenvaiheesta lähtien mukana olleet Lifeline Ventures ja Leena Niemistö.

Yhteydenotot
Heikki Länsisyrjä, Partner, Digital Workforce, heikki.lansisyrja (at) digitalworkforce.fi +358 50 5587801
Timo Ahopelto, Founding Partner, Lifeline Ventures, timo (at) lifelineventures.com

Digital Workforce
Digital Workforce on Pohjoismaiden johtava palveluyhtiö, joka on erikoistunut teollisen tason älykkääseen ohjelmistorobotiikkaan. Oppivat digityöntekijämme automatisoivat tietotyön prosesseja suurissa organisaatioissa vapauttaen ihmisten aikaa arvokkaampaan työhön. Digityöntekijöiden käyttöönotto ei edellytä muutoksia nykyisiin tietojärjestelmiin. Digital Workforce perustettiin kesällä 2015 ja yhtiö työllistää tällä hetkellä yli 170 älykkään prosessiautomaation asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Puolassa. www.digitalworkforce.fi

Lifeline Ventures
Lifeline Ventures on vuonna 2009 perustettu suomalainen aikaisen vaiheen pääomasijoitusyhtiö, joka on sijoittanut hyvin laajasti bioteknologiasta mobiilipeleihin. Lifeline Ventures on perustettu vuonna 2009 ja yhtiön pääkonttori on Helsingissä. www.lifelineventures.com

The post Digital Workforcelle 3 miljoonan rahoitus kognitiivisiin ratkaisuihin ja kansainvälistymiseen appeared first on Digital Workforce.

Digital Workforce kutsuu tulevaisuuden taitajat ilta-tilaisuuteen Ravintola Ruplaan tiistaina 17.4. klo. 17.00 alkaen. Tapahtumassa esitellään niin työelämän uusimpia trendejä kuin digityöntekijöiden toimintaa. Lisäksi kerromme vuoden 2018 Bootcamp-ohjelmastaan, jossa valikoitunut joukko tulevaisuuden osaajia koulutetaan ohjelmistorobotiikkaan. Bootcampistä suoriutuneilla on myös ainutkertainen tilaisuus siirtyä osaksi DWF:n vakituista tiimiä. Esitysten lomassa tarjoamme osallistujille juotavaa ja herkullisen illallisen sekä lämmitämme tunnelman vapaamuotoiseen illanviettoon. Ilmoittaudu mukaan ilmaiseksi tapahtuman Eventbrite-sivulla!

The post Digital Workforce Young Talent Night palaa! Kutsumme tulevaisuuden taitajat illanviettoon Ravintola Ruplaan 17.4. appeared first on Digital Workforce.

Tiina Leivo on aloittanut Digital Workforcessa nimikkeellä Head of Healthcare. Hänen vastuullaan on kehittää kesällä lääkelaitteeksi rekisteröityä Robot as a Service –konseptia terveydenhuollon asiakaskunnalle Pohjoismaissa. Leivo siirtyy Digital Workforceen Suomen Terveystalosta silmätautien erikoisalajohtajan paikalta.

 – Terveydenhuollossa on valtava potentiaali ja tarve nopealle automatisoinnille. Se on ollut meille alusta alkaen yksi tärkeimmistä toimialoista. Tiina Leivo tuo meille strategiselle ja operatiiviselle tasolle lisää vahvuutta, uutta näkökulmaa ja syvällistä toimialaosaamista, kertoo Heikki Länsisyrjä, yksi Digital Workforcen perustajista.

– Haluan olla luomassa uutta ja näen, kuinka aidon muutoksen tekeminen terveydenhuollossa tapahtuu IT:n ja toiminnanmuutosten avulla. RPA on erinomainen keino muuttaa terveydenhuoltoa tehokkaammaksi. Tunnen terveydenhuollon prosessit ja pystyn auttamaan asiakkaita löytämään kohtia, joissa robotiikasta on heille merkittävää apua, toteaa Tiina Leivo.

Digital Workforcen Robot as a Service-palvelu toimittaa digityöntekijöitä eli ohjelmistorobotteja pilvipalvelusta. Digital Workforcen digityöntekijöillä on automatisoitu terveydenhuollossa mm. tutkimuslähetteiden kirjaamista, laboratoriotulosten viestintää sekä kotisairaanhoidon hoitajaresursointia, joka voitti Laatukeskuksen innovaatiopalkinnon Suomen ja Euroopan sarjoissa.  Asiakas voi vaivatta seurata digityöntekijöiden työtä mobiililaitteeltaan.

Digital Workforcen Robot as a Service on EU:n ainoa pilvipalvelu, josta voidaan toteuttaa CE-merkittyjä automaatiokokonaisuuksia. Tämä mahdollistaa ohjelmistorobotiikan palvelun hyödyntämisen myös kliinisten prosessien automatisointiin, joita määrittelevät lääkelaitedirektiivi (93/42/EEC ja 629/2010) ja laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista.

– Suomen tulkinnan mukaan CE-merkintää tarvitaan kliinisten prosessien automatisointiin. Ruotsissa tulkinta on tiukempaa: kaikki terveydenhuollon prosessit, joita ohjelmistorobotit hoitavat, edellyttävät CE-merkintää. Meillä on nyt CE-merkitty konsepti sekä useiden kymmenien terveydenhuollon prosessien automatisoinnin kokemus. Digityöntekijät tuottavat mitattavia tuloksia jopa viikoissa ilman muutoksia terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Digitaaliset apurit on otettu terveydenhuollossa kiitollisina vastaan, jatkaa Leivo.

Lisätietoja

Heikki Länsisyrjä, Partner, Digital Workforce, +358 50 558 7801, heikki.lansisyrja@digitalworkforce.fi

Tiina Leivo, Head of Healthcare, Digital Workforce, +358 50 1928, tiina.leivo@digitalworkforce.fi

Digital Workforce

Digital Workforce on ainoa puhtaasti ohjelmistorobotiikkaan erikoistunut palveluyhtiö Pohjois-Euroopassa. Automatisoimme tietotyön rutiineja digityöntekijöillä ja vapautamme ihmisten aikaa tuottavampiin ja tärkeämpiin tehtäviin. Digityöntekijän käyttöönotto ei vaadi monimutkaisia integraatioprojekteja tai muutoksia nykyjärjestelmiin. Digital Workforce on perustettu kesällä 2015 ja se työllistää tällä hetkellä yli 80 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Puolassa.
www.digitalworkforce.fi

The post Ohjelmistorobotiikkayhtiö Digital Workforce lisää panostuksiaan terveydenhuoltoon ja nimittää toimialajohtajan appeared first on Digital Workforce.

Pankkien monimutkaisia tietojärjestelmiä on kehitetty valtavasti ja ne ovat toki nopeuttaneet pankkiasiointia, mutta konttoreissa pankin toimihenkilöt siirtävät tietoja järjestelmistä toiseen, päivittävät dataa erilaisten raporttien pohjalta ja laativat yhä enemmän erilaisia sääntelyyn perustuvia dokumentteja. Saman aikaisesti konttoreita lopetetaan ja henkilökohtainen palvelu vähenee.

Vaikka ihmiset asioivat mielellään verkkopankeissa ja hoitavat pankkiasioitaan itsenäisesti, on pankeilla silti paljon palveluita, joissa henkilökohtainen kontakti on tärkeää. Konttorien määrän vähentyessä, pankit ovat joutuneet kasvattamaan resurssointia juridisessa osaamisessa kasvaneen sääntelyn ja viranomaisraportoinnin vuoksi. Asiakaspalvelijoiden määrä on siis laskenut ja raportoinnin määrä kasvanut. Pankkien työntekijöillä menee aikaa näiden raporttien ja kirjausten hoitamiseen, vaikka heidän pitäisi palvella asiakkaita. Onko perinteisten pankkien business valumassa uusille ketterille toimijoille, kun isot pankkiryhmittymät hukkuvat raportteihin?

Riskienhallinta ja kannattavuus

Pankkiliiketoiminnassa riski on joka päivä läsnä ja kaikki toiminta on tietyllä tavalla riskienhallintaa. Asiakaspalvelijan tulee olla tarkkana asiakastietojen tarkistuksessa ja henkilötietojen sekä luottoriskien määrittelyssä. Luonnollisesti myös vakuusarvojen ja marginaalien laskenta ovat riskienhallintaa.

Riskienhallinnan lisäksi pankit kohtaavat yhä kasvavan määrän sääntelyä. Basel III -säännökset kohdistuvat muun muassa vakavaraisuuden sääntelyyn: uusien vakavaraisuusvaatimusten mukaan pankeilta vaaditaan pysyvää varainhankintaa ja maksuvalmiutta. Lisäksi Finanssivalvonta valvoo ja sääntelee pankkien toimintaa Suomessa. Pankit ovat joutuneet myös kasvattamaan corporate governance -ymmärrystään ja keskittämään juridista osaamista kaiken sääntelyn ja valvonnan hallitsemiseen.

Samanaikaisesti, kun sääntely ja siihen liittyvät vaatimukset kasvavat, negatiiviset korot sulattavat korkokatteet ja aiheuttavat näin lisäpainetta kannattavuuden parantamiselle. Pankit ovat jo siirtäneet asiointia verkkopalveluihin, lopettaneet konttoreita ja vähentäneet käteispalveluita, mutta jäljellä on edelleen tahmeita prosesseja, joita ei ole uusittu. Ihmiset siirtävät ja keräävät tietoa eri järjestelmistä, vaikka heidän tulisi olla palvelemassa asiakkaita ja kasvattamassa liiketoimintaa. Tässä kohtaa on vielä parantamisen varaa. Eteenpäin mennään koko ajan säästöt mielessä. Voisiko ajatusmallin kääntääkin mieluummin tuottavuuden parantamiseen ja kilpailuedun hakemiseen henkilökohtaisella palvelulla?

Auttavia käsiä digitaalisesti

Pankeissa on paljon prosesseja, joita ei ole päivitetty tai uusittu tehokkaimpaan mahdolliseen malliin. Toki monet prosessit on tehtävä juridisesti tietyn ohjeistuksen mukaan, mutta näissäkin prosesseissa on lukuisia vaiheita, joissa kopioidaan tietoja järjestelmistä toiseen, tarkistetaan lukujen oikeellisuutta tai laaditaan raportteja. Nämä rutiininomaiset tehtävät vaativat tarkkuutta.

Väsymätön digityöntekijä hoitaa mielellään tietotyön rutiinitehtävät. Digityöntekijä tarkistaa luottotiedot, syöttää asiakkaan perustietoja luottohakemusjärjestelmään, lukee erääntyvien talletusten listoja ja tekee niistä raportin myynnin työkaluksi, ja paljon muuta. Asiakaspalvelijan työaikaa vapautuu asiakkaiden palvelemiseen sekä laajempaa osaamista ja ymmärrystä vaativien päätösten tekoon ja myyntityöhön. Konttorin digityöntekijä ei valita rutiineista, voi työskentelee päivisin tai öisin, ei sairastu tai lomaile. Työnjälki on tasaista, virheetöntä ja laadukasta.

Tuleeko pankkisalaisuudesta digityöntekijän myötä julkinen salaisuus?

On luonnollista, että digityöntekijöiden saapuminen pankin konttoreihin herättää epäilyksiä. Mitä jos ne tuhoavat luottokannan ja vapauttavat kaikki vakuudet? Voiko digityöntekijä muuttaa korkotietoja ja hyväksyä luottoja? Digityöntekijä tekee sitä, mitä sille opetetaan. Kun se opetetaan oikein ja sille annetaan oikean tason valtuudet, se ei puutu muihin tehtäviin. Pankkien järjestelmissä on jo valmiiksi rakennettuja päätöstasoja, joihin myönnetään valtuuksia ja näiden valtuuksien puitteissa voi tehdä esimerkiksi luottopäätöksiä. Kun digityöntekijälle ei myönnetä näitä valtuuksia, ei se pääse myöskään näitä päätöksiä tekemään.

Digityöntekijän suorittamia tehtäviä voidaan seurata, jotta tiedetään, mitä se on päivän aikana tehnyt. Se ei kuitenkaan tallenna asiakastietoja mihinkään, eikä sitä kiinnosta asiakkaiden tilien saldot tai varallisuus. Suurempi riski on, että pankin työntekijät juttelevat asiakkaiden tiedoista liian kovaan ääneen konttorissa, kuin että digityöntekijä levittäisi pankkisalaisuuden alaista tietoa eteenpäin.

Pankissa on myös tärkeää, että tunnuksia ja salasanoja ei saa jakaa toimihenkilöiden kesken. Digityöntekijä osaa vaihtaa oman salasanansa niin, että kukaan muu ei pääse sen tunnuksilla suorittamaan tehtäviä ja syyttämään digikollegaa mahdollisista virheistä.

Digityöntekijät pankin back office -toiminnoissa

Pankit ovat jo monessa maassa havahtuneet digityöntekijöiden tuomiin mahdollisuuksiin osana kannattavuuden parantamista. Kokemuksia löytyy varsinkin Britanniasta ja Yhdysvalloista, mutta tänä päivänä myös Suomesta. Kokemukset digityöntekijöistä pankkien konttoreissa ovat nimenomaan back office -tehtävistä. Ne huolehtivat tietojen siirtämisestä luottohakemuksille niin, että päätökset voidaan tehdä nopeasti. Ne voivat postittaa asiakkaille erilaisia todistuksia tilitiedoista. Digityöntekijät hakevat tilinpäätöstietoja tai luottoluokituksia ja etsivät yön yli ajetuista raporteista ennalta määriteltyjä muutoksia, jotka pankin henkilö suorittaa valmiiksi omassa työvuorossaan. Kohdatessaan poikkeuksen digityöntekijä ilmoittaa siitä sovitulla tavalla.

Digityöntekijän voi nähdä uhkana, kuten kaiken uuden ja erilaisen. Sen voi myös nähdä mahdollisuutena, joka auttaa parempiin ja laadukkaampiin tuloksiin. Digikollegan kanssa ei voi rupatella kahvitauolla kesälomasta, mutta sille voi delegoida kaikki tylsät hommat ja keskittyä itse palvelemaan asiakkaita, jotka ilahtuvat, kun virkailijalla on heille aikaa.

Kohtaa tulevaisuuden haasteet digityöntekijä rinnallasi! Ota meihin yhteyttä ja selvitä, mitä ohjelmistorobotiikka voisi tarkoittaa omassa organisaatiossasi jo tänään. 

Artikkeli: Hanna Saari – Sales Executive & Service Manager, Digital Workforce
Kuva Jon Collier lisenssillä CC BY 2.0

The post Digityöntekijä pankissa – uhka vai mahdollisuus appeared first on Digital Workforce.