OuluBot on Oulun kaupungin älykäs, keskustelevan tekoälyn virtuaaliassistentti, joka mahdollistaa asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan 24/7. OuluBot syntyi kehityshankkeen tuloksena ja se on palvellut nyt tuotannossa vuodesta 2022 lähtien kasvattaen jatkuvasti suosiotaan. Lokakuussa 2023 Oulu otti ensimmäisten joukossa käyttöön generatiivisen AI:n ominaisuuksia, joilla OuluBot paranee entisestään. OuluBotin taustalla on Boost.ai:n keskustelevan tekoälyn teknologia ja palvelukumppaneina Digital Workforce Services Oyj ja Front AI.

OuluBotissa on tuhansia aikeita ja se palvelee kaupungin asiakkaita hyvin laajasti eri alueilla. Tällä hetkellä OuluBot osaa vastata satoja aihealueita koskeviin tiedusteluihin, sisältäen esimerkiksi Oulun seudun joukkoliikennettä, kadonneita matkakortteja, matkailua, kirjastoja, rakennusvalvontaa ja hyvinvointipalveluita koskevia kysymyksiä.

OuluBotin parissa työskentelee nykyisin 22 henkilöä, joista pääosa on tekoälymallia kouluttavia AI Trainereitä. Laajoihin kielimalleihin (LLM) perustuvat Boost.ai:n uudet ominaisuudet ovat olleet viime syksystä alkaen Oulun AI Trainereiden käytössä mahdollistaen tekoälyn opettamisen ja OuluBotin vastausten tuottamisen aiempaa huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin.

Viimeisimpänä kehitysaskeleena tänä keväänä, OuluBot otti käyttöön myös generatiivista AI:ta hyödyntävä toiminnallisuuden. Generatiivinen AI mahdollistaa sen, että OuluBot voi itsenäisesti vastata asiakkaiden kysymyksiin muun muassa kunnan nettisivuilta löytämänsä tiedon perusteella. Botin tiedonhaku kohdistuu, kunnan sivujen lisäksi, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) sivustoon ja hakua voidaan helposti laajentaa muiden toimijoiden sivuihin, kun näiden nähdään olevan keskeisessä roolissa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.

OuluBot on maailmanlaajuisesti yksi ensimmäisiä julkishallinnon palveluita, jossa generatiivinen AI käyttää olemassa olevaa sisältöä itsenäiseen oppimiseen erillisen opettamisen sijaan. Itsenäinen oppiminen mahdollistaa OuluBotin laajentamisen lähes rajatta kaikkiin kaupungin ja muiden valittujen toimijoiden tuottamiin palveluihin. AI Trainereiden pääasialliseksi tehtäväksi jää valvoa Generatiivisen AI:n tuottamien vastausten laatua ja sen hyödyntämän lähdeaineiston oikeellisuutta.

”Olemme ylpeitä siitä, että voimme olla kuntasektorin digitalisaation eturintamassa ja näyttää esimerkkiä myös generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Oulun kaupunki vastaa valtavasta määrästä aihealueita, joista kuntalaisilla, matkailijoilla ja yrittäjillä riittää kysyttävää. Laajat kielimallit mahdollistavat sen, että voimme entistä nopeammin lisätä uusia aiheita OuluBotin repertuaariin ja vastata entistä paremmin myös yleisiin kysymyksiin, mikä puolestaan parantaa asiakaskokemusta merkittävästi. Tämä kaikki tapahtuu turvallisesti ja hallitusti”, kertoo Veli-Matti Keloneva, Oulun kaupungin kehittämisjohtaja.

”Oulussa on varmasti Suomen kaupungeista paras virtuaaliassistentti. He ottivat ensimmäisinä koekäyttöön Boost.ai:n teknologian LLM-ominaisuudet viime syksynä ja hyödyntävät niitä nyt jo laajasti. Monilla muilla asiakkailla ollaan vielä generatiivisen AI:n kanssa mietintäasteella, mutta Oulu on jo ehtinyt pitkälle sen hyödyntämisessä”, kertoo Jari Annala, Front AI:n toimitusjohtaja.

”Hienoa seurata, kuinka OuluBot laajenee ja kehittyy jatkuvasti. Generatiivisen tekoälyn läpimurron seurauksena ihmiset ovat paljon valmiimpia ja tottuneempia keskustelemaan virtuaaliassistenttien kanssa. Oulu on erinomaisessa asemassa, kun heillä on jo vuosien kokemus keskustelevasta tekoälystä, jatkuvan innovoinnin kulttuuri sekä asiakaslähtöinen toimintatapa”, sanoo Jussi Vasama, Digital Workforcen toimitusjohtaja.

OuluBot toimii osoitteessa https://www.ouka.fi/ ja se osaa keskustella myös Oulun murteella.

Lisätietoja
Marja Heikkinen, Key Account Manager
Digital Workforce Services Oyj
marja.heikkinen@digitalworkforce.com

Tietoja Digital Workforcesta
Digital Workforce Services on maailman johtavia liiketoimintaprosessien automatisointiin tarkoitettujen palveluiden ja teknologiaratkaisujen tarjoajia. Digital Workforce Outsmart -palvelujen ja -teknologia-alustan avulla asiakasorganisaatiot voivat säästää kustannuksia, kiihdyttää digitalisaatiota, kasvattaa liikevaihtoa, parantaa asiakaskokemusta ja kilpailukykyä. Maailmanlaajuisesti yli 250 suurta asiakasta käyttää yhtiön palveluja ja teknologioita liiketoimintansa kehittämiseen automaation avulla. Yhtiö on perustettu vuonna 2015 ja sen palveluksessa on yhteensä yli 200 liiketoiminnan automaation ammattilaista Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa sekä Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Digital Workforce on listattu Nasdaq First North Growth Market -markkinapaikalla. https://digitalworkforce.com

Lehdistötiedote 18.6.2024 – Oulun kaupunki edelläkävijänä tekoälyn hyödyntämisessä: OuluBot käyttää generatiivista AI:ta

The post Oulun kaupunki edelläkävijänä tekoälyn hyödyntämisessä: OuluBot virtuaaliassistentti käyttää nyt myös generatiivista AI:ta appeared first on Digital Workforce.

Digital Workforcelle ja Atostekille merkittävä hankintasopimus vanhojen tietojen konvertointi- ja siirtopalvelusta

Digital Workforce toimittaa yhdessä 2M-IT:n sopimuskumppani Atostekin kanssa neljälle hyvinvointialueelle asiakas- ja potilastietojen konvertointi- ja siirtopalvelun SaaS-palveluna. Siirrettäviä järjestelmiä on yhteensä yli 130. 2M-IT Oy hankkii järjestelmän osaksi asiakkaille tarjottavaa ja tuotettavaa omaa palvelutuotantoaan. Digital Workforce ja Atostek toimivat 2M-IT Oy:n alihankkijoina. Tehty sopimus ei sisällä määräostovelvoitetta.

Hankittava palvelu otetaan käyttöön Varsinais- Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla. Päätöksen palvelun käyttöönotosta on tehnyt kunkin hyvinvointialueen toimivaltainen päätöselin. Ensimmäisten projektien on määrä alkaa kesäkuussa.

Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on yhteensä yli 130 siirrettävää järjestelmää kahdessakymmenessäseitsemässä lähdejärjestelmässä.  Suomessa on arviolta kaikkiaan 800–1000 arkistoitavaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, joten tämä hankintasopimus kattaa merkittävän osan koko Suomen arkistoitavista järjestelmistä. Mitä nopeammin vanhat tiedot on onnistuneesti arkistoitu, sitä nopeammin hyvinvointialueet pääsevät vanhojen tietojen rekisterin ylläpitäjän velvoitteistaan eroon.

”Olemme toimittaneet toistakymmentä migraatiohanketta hyvinvointialueille tammikuusta 2023 alkaen yhdessä Atostekin kanssa ja siirtäneet kantaan jo lähes 2 miljoonaa asiakirjaa. Meillä on kokemusta lähes kaikista Suomen sote-alueiden lähdejärjestelmistä ja erittäin tehokkaaksi hiottu, lähdejärjestelmäriippumaton ohjelmistorobotiikkapohjainen pilvipalveluratkaisu sekä Suomen kokenein migraatioihin erikoistunut asiantuntijatiimi. Yhteistyö Atostekin kanssa on sujunut erinomaisesti. Tämä on ensimmäinen isompi yhteistyö 2M-IT:n kanssa, odotamme yhteistyötä innolla. 2M-IT:llä on vankka asema hyvinvointialueiden sopimuskumppanina.”, kertoo Juha Järvi, Digital Workforce, Global Head of Global Healthcare.

”Olemme rakentaneet menestyksekkäästi yhdessä Digital Workforcen kanssa hyvinvointialueille kustannustehokkaan ja korkealaatuisen ratkaisun, jolla tiedot saadaan siirrettyä luotettavasti ja tehokkaasti Kelan Kanta-arkistoon. Yhdessä tekeminen on antanut kummallekin osapuolelle mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja tuonut joustoa resursointiin. On hienoa olla mukana rakentamassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuoltoa Suomeen”, sanoo Atostekin ERA-palveluiden liiketoimintajohtaja Miika Parvio.

Lisätietoja
Juha Järvi, Global Head of Healthcare
Digital Workforce Services Oyj
juha.jarvi@digitalworkforce.com

Tietoja Digital Workforcesta
Digital Workforce Services on maailman johtavia liiketoimintaprosessien automatisointiin tarkoitettujen palveluiden ja teknologiaratkaisujen tarjoajia. Digital Workforce Outsmart -palvelujen ja -teknologia-alustan avulla asiakasorganisaatiot voivat säästää kustannuksia, kiihdyttää digitalisaatiota, kasvattaa liikevaihtoa, parantaa asiakaskokemusta ja kilpailukykyä. Maailmanlaajuisesti yli 250 suurta asiakasta käyttää yhtiön palveluja ja teknologioita liiketoimintansa kehittämiseen automaation avulla. Yhtiö on perustettu vuonna 2015 ja sen palveluksessa on yhteensä yli 200 liiketoiminnan automaation ammattilaista Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa sekä Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Digital Workforce on listattu Nasdaq First North Growth Market -markkinapaikalla. https://digitalworkforce.com

Lehdistötiedote 29.4.2024 – Digital Workforcelle ja Atostekille merkittävä hankintasopimus vanhojen tietojen konvertointi- ja siirtopalvelusta

The post Digital Workforcelle ja Atostekille merkittävä vanhojen tietojen konvertointi- ja siirtopalvelun hankintasopimus appeared first on Digital Workforce.

Uudesta ajankohdasta ilmoitetaan pian.

Live AMA webinaari: Automaatio hyvinvointialueiden tukitoiminnoissa torstaina 5.5.2022 klo 8:00

Suomessa on käynnissä hyvinvointialueiden rakentumisen myötä maamme suurin organisaatiomuutos. Automaatio voi auttaa merkittävästi alueiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Näitä ovat mm. tiedonsiirto, järjestelmien välisten kuilujen paikkaaminen ja tiedonkäsittelyyn liittyvän manuaalisen työn vähentäminen. Roboteilla on tärkeä tehtävä henkilöstön jaksamisen ja jatkuvan palvelun turvaamisen näkökulmasta, erityisesti nyt, kun aikaa ja rahaa on rajallisesti.

Tulevassa hyvinvointialueiden HR ja taloushallinnon asiantuntijoille suunnatussa Ask Me Anything -webinaarissamme tarkastelemme automaation roolia funktioiden toiminnassa. Webinaarin puhujina ovat terveydenhuollon älykkään automaation asiantuntijat Marja Heikkinen, Tomi Apostolakis ja Ritva Widell.

• Työmäärän kasvu suhteessa henkilöstön jaksamiseen ja riittävyyteen – uudistukseen liittyvät vaatimukset kuten työsopimusten luonti, siirto ja yhdenmukaistaminen
• Järjestelmien väliset kuilut – tiedon haku ja siirto useiden eri järjestelmien välillä esim. potilas- ja vakuutusyhtiölaskutuksessa
• Tiedonsiirto uusiin järjestelmiin – projektiluonteinen työ, joka vaatii nopeaa ja joustavaa toteutusta

Live-webinaari järjestetään 5.5. klo 8:00, mutta voit jo nyt lähettää kysymyksiäsi asiantuntijoillemme ilmoittautumislomakkeella.

Huomioi myös, että mikäli et pääse osallistumaan Live-lähetykseen saat ilmoittautumalla itsellesi webinaarin nauhoitteen ja huolehdimme siitä, että kaikkiin etukäteen lähetettyihin kysymyksiin vastataan joko webinaarin aikana tai suoraan kysyjälle sähköpostin välityksellä.

Webinaarin puhujat:

Marja Heikkinen

Marja vastaa Digital Workforcen tarjoomasta ja asiakkuuksista terveydenhuollossa. Marjalla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus eri rooleista terveydenhuollossa niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Marjan tuntemus terveydenhuollon prosesseista, tarpeista ja haasteista mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen asiakkaiden todellisiin tarpeisiin.

Ritva Widell

Ritvan erikoisosaamista ovat taloushallinnon ratkaisut, joiden parissa hän on työskennellyt yli viisitoista vuotta. Nykyisissä tehtävissään Digital Workforcella Ritva on työskennellyt lähes viisi vuotta. Ritva on kokenut osaaja niin taloushallinnon prosesseissa kuin älykkään automaation teknisissä toteutuksissa ja on ollut ratkaisevassa roolissa myös useiden terveydenhuollon asiakkaiden automaatioiden toteutuksessa.

Tomi Apostolakis

Tomi on työskennellyt sosiaali- ja terveydenhuollon prosessiautomaation parissa vuodesta 2015 saakka. Vuosien aikana hän on auttanut asiakkaitaan saavuttamaan joustavampaa ja tehokkaampaa toimintaa vapauttaen asiantuntijoiden arvokasta aikaa asiakastyöhön sekä muihin kriittisiin tehtäviin. Asiakasprojekteissaan Tomi on ollut mukana suunnittelemassa ja rakentamassa useita automaatioita myös HR-toimen tarpeisiin.

Live webinaari: AMA automaatio hyvinvointialueiden tukitoiminnoissa torstaina 5.5.2022 klo 8:00

The post AMA: Automaatio hyvinvointialueiden tukitoiminnoissa – HR ja taloushallinto appeared first on Digital Workforce.

Webinaari: Helsingin kaupungin RPA

Katso webinaarin tallenne tästä.

Kuinka vältät sudenkuopat ja etenet pilotista tuloksekkaaseen RPA-ohjelmaan?

Helsingin kaupungin taloushallintopalveluliikelaitoksen, tuttavallisemmin Talpan, RPA-hanke on lyhyessä ajassa kasvanut yhdeksi suurimmista kuntakentän RPA-hankkeista pohjoismaissa. Talpa lähettää vuosittain mm. 1,5 miljoonaa laskua ja maksaa lähes 40 000 työntekijän palkat. Ohjelmistorobotiikalla (RPA) on kyetty automatisoimaan suuri joukko toistuvia tietotyön rutiineja.

Tässä webinaarissa kuulet:

• • • Mitä hyötyjä Talpa on onnistunut saavuttamaan RPA:n avulla?

   

  • • Talpan opit pilotista RPA:n onnistuneeseen skaalaamiseen:
      – Millaisia haasteita Talpa on kohdannut matkan varrella?
      – Kuinka RPA-sudenkuoppia voidaan välttää?
      – Minkä tyyppisiä automaatiokohteita kunnissa voidaan tunnistaa?

   

  • • Millainen on Talpan nykyinen RPA-malli ja miksi siihen on päädytty?
      – Miksi Talpa päätyi hyödyntämään pilvipalvelua?
      – Mitä tehdään itse ja mitä hankitaan palveluna?

   

  • • Mitä uutta tulevaisuus tuo tullessaan?
      – Mitä ovat Talpan seuraavat automaatio-askeleet?
      – Miltä automaation tulevaisuus näyttää julkisissa organisaatioissa?

   

  Puhujat:

  Jarkko Siren, Tuotteen omistaja RPA & eCommerce, Helsingin kaupungin taloushallintopalveluliikelaitos (Talpa)

  Jarkko johtaa Talpan RPA-hanketta ja toimii teknologian erityisasiantuntijana. Hänen intohimonsa on kehittää prosesseja niin, että ne palvelevat ihmisiä entistä paremmin ja ovat siten myös organisaation kannalta tehokkaampia.

  Timo Maisila, Julkisen sektorin myyntijohtaja, Digital Workforce

  Timolla on syvä ymmärrys julkisen sektorin organissatioista ja näiden erityisistä automaatiotarpeista. Hän on toiminut roolissaan Digital Workforcella vuodesta 2019 auttaen julkisia organisaatioita saavuttamaan tavoitteensa automaatioteknologioita, kuten RPA:ta käyttäen.

The post Webinaari: Oppeja Helsingin kaupungin taloushallinto-palveluliikelaitoksen RPA-matkalta appeared first on Digital Workforce.

Kela ja Digital Workforce ovat allekirjoittaneet palvelusopimuksen älykkäästä chatbot-alustasta. Sopimus on neljävuotinen.

Kela on kehittänyt paitsi verkkoasiointia myös asiakaspalvelua. Asiakaspalvelun tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä on parannettu automatiikan, robotiikan ja tekoälyn avulla. Kelalla on vankka kokemus chatbot-ratkaisuista. Chatbot-teknologiaa on hyödynnetty asiakaspalvelussa vuodesta 2017 alkaen, jotta helppoa ja nopeaa asiakaspalvelua on mahdollista tarjota vuorokauden ympäri.

Kelan tärkeänä tehtävänä on huolehtia suomalaisten sosiaaliturvasta eri elämäntilanteissa. Asiakaspalvelu eri palvelukanavissa lukeutuu volyymeiltaan Suomen suurempiin. Kelan asiakkaita ovat myös työnantajat työntekijöitään koskevissa asioissa. Vuonna 2020 Kelan palvelupisteissä̈ ja puhelinpalvelussa asioitiin noin 3 miljoonaa kertaa. Lisäksi Kelan verkkopalveluun tunnistauduttiin 64,4 miljoonaa kertaa. Kaikista Kelan käsittelemistä̈ hakemuksista 72 % tehtiin verkossa.

Digital Workforce on innovatiivisen keskustelevan tekoälyn (chatbot) ratkaisun toimittaja. Se tekee yhteistyötä Suomen johtavan älykkäitä asiakaspalvelubotteja toimittavan kumppaninsa Front AI:n kanssa.

Hankinta vastaa muuttuviin tarpeisiin

Nyt tehdyn hankinnan myötä Kela saa käyttöönsä uusinta teknologiasukupolvea edustavan chatbot-alustan Boost.ai:n, jossa on parempi tekninen kyvykkyys kuin aiemmin.

Kelan chatbotit ymmärtävät jo nyt suomen ja ruotsin kieltä. Uusi alusta mahdollistaa luonnollisen kielen eli tekstin ja puheen analysoinninkäsittelyn aiempaa laadukkaammalla tavalla.

Uuden alustan avulla Kela voi toteuttaa myös muita entistä älykkäämpiä, asiakaslähtöisempiä ja personoidumpia tietoturvallisia palveluja asiakkailleen. Hankinnan tärkeimpänä tavoitteena on sen mahdollistaminen, että Kela kykenee vastaamaan asiakkaidensa muuttuviin tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Hankittu alusta tehostaa toimintaa, millä varmistetaan se, että asiakaspalvelun henkilöstöllä on riittävästi aikaa ihmiseltä ihmiselle -palveluun.

Digital Workforce voi joustavasti myös kasvattaa chatbottien kyvykkyyksiä täydentämällä palvelua muilla älykkäillä teknologioilla (Intelligent Process Automation, IPA).

Digital Workforce

Digital Workforce on kansainvälisesti johtava älykkääseen automaatioon erikoistunut palveluyhtiö niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. He tarjoavat palveluita, työkaluja ja tietoa tukemaan asiakkaiden älykkään automaation elinkaaren eri vaiheisiin. Pilvipalvelu on helpoin tapa rakentaa teollisen tason automaatioratkaisu, joka kasvaa joustavasti organisaatiosi tarpeiden mukana. RPA ylläpito huolehtii myös siitä, että automaatioista saa täyden hyödyn ympäri vuorokauden.

www.digitalworkforce.com

Front AI

Front AI on älykkäiden asiakaspalveluratkaisujen edelläkävijä, joka on erikoistunut luonnollista kieltä ymmärtäviin oppiviin palvelubotteihin. Yritys tarjoaa asiakkailleen alansa johtavia keskustelevaan tekoälyyn perustuvia ratkaisuja, jotka avaavat asiakaspalvelun pullonkauloja ja tehostavat palvelua automatisoimalla työn rutiineja. Front AI:n palvelubotit mahdollistavat automaattisen ympärivuorokautisen asiakaspalvelun laadukkaasti kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Yhtiön toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin ja pääkonttori sijaitsee Helsingissä.
www.front.ai

Lisätietoja

Riikka Lindroos-Järvitalo
Kela, projektipäällikkö
riikka.lindroos-jarvitalo@kela.fi
Tel. 020 634 1328

Jari Annala, Front.ai, CEO, Partner
jari.annala@front.ai
Tel. 0400 338 585

Timo Maisila, Digital Workforce, Head of Sales Public
timo.maisila@digitalworkforce.com

Kela, chatbot

The post Kela kehittää asiakaspalveluaan: Digital Workforce valikoitui uudeksi chatbot-teknologian toimittajaksi appeared first on Digital Workforce.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ja Digital Workforce ovat solmineet ohjelmistorobotiikan palveluista jatkosopimuksen. Uusilla roboteilla HUS aikoo vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa entistä laajemmin kliinisiin tehtäviin ja potilastyöhön.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on maailman johtavia terveydenhuollon organisaatioita älykkään automaation laajamittaisessa hyödyntämisessä. HUS on hyödyntänyt ohjelmistorobotiikkaa (Robotic Process Automation, RPA) vuodesta 2015 lähtien.

Ohjelmistorobotiikalla tehostetaan käyttäjien HUSin tietojärjestelmissä̈ tekemää manuaalista toistuvaa työtä. HUS hyödyntää ohjelmistorobotiikkaa sekä hallinnollisen että potilashoitoon liittyvän työn rutiiniprosessien automatisointiin.

Syyskuussa 2020 HUSilla oli tuotannossa noin 80 ohjelmistorobotiikalla automatisoitua prosessia. Ohjelmistorobotiikalla automatisoidaan muun muassa sähköisten lähetteiden käsittelyä ja lajittelua, COVID-19-lähetteitä sekä testituloksia ja leikkausalitarvikkeiden toimitusketjua. Ohjelmistorobotiikkaa on HUSissa laajennettu esimerkiksi koneoppimisen ratkaisulla. Pelkästään virtuaalilähetteiden käsittelyn automatisoinnilla on kyetty vapauttamaan vuosittain noin 10 hengen työaika muihin työtehtäviin.

”Automatisoinnilla saavutetut tulokset ovat olleet mittavia. Jo tehtyjen automatisointien avulla olemme pystyneet vapauttamaan tuhansia tunteja hoitavan henkilöstön aikaa potilaiden kohtaamiseen. Juuri terveydenhuollon ammattilaisten ajan vapauttamineen kliinisiin tehtäviin ja potilastyöhön entistä laajemmin onkin digitalisaation ja automatisoinnin tärkein tavoite. Huoli terveydenhuollon henkilökunnan riittävyydestä on pidemmän ajan trendi, jota akuutti koronakriisi on voimistanut entisestään”, kertoo ICT-tuotantojohtaja Risto Laakkonen HUSilta.

Digital Workforce on toiminut HUSin ohjelmistorobotiikan palvelutoimittajana vuoden 2015 pilotoinneista lähtien. Ohjelmistorobotiikan kokonaishankinnasta solmittiin syyskuussa 2020 uusi monivuotinen palvelusopimus. Se on suurin Pohjoismaissa tehty ohjelmistorobotiikan ja älykkään automaation palvelusopimus. Sopimus pitää sisällään minuuttilaskutteisen ohjelmistorobotiikan pilvipalvelun, digitalisoitujen prosessien ylläpitopalvelun, asiantuntijatyötä kohteiden tunnistamiseen ja tekniseen toteutukseen sekä mahdollisuuden älykkään prosessiautomaation komponenteille.

”Valitsemamme ohjelmistorobotiikan hankintamalli eli käyttöpohjainen veloitus auttaa meitä hyödyntämään nopeasti digitalisaatiota ja skaalaamaan käyttöä tarpeen mukaan. Erityisesti Apotin käyttöönottojen datamigraatiotyön vaatima hetkittäinen lisäkapasiteetti ruuhkahuippujen purkamiseksi on saatu käyttöön vaivattomasti, ilman erillisiä investointeja”, sanoo Juha Siitonen, tietojärjestelmäpäällikkö HUSilta.

”HUSin tapa tunnistaa digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä sen älykkään automaation toimintamalli ovat vertaansa vailla paitsi terveydenhuollossa myös muilla toimialoilla. Tulevat isot järjestelmäuudistukset lisäävät automatisoinnin potentiaalia ja avaavat uusia mahdollisuuksia, joihin HUS pystyy tarttumaan nopeasti”, kertoo Juha Järvi, terveydenhuollon toimialavastaava, Digital Workforce.

Lisätietoja

Juha Järvi +358 40 753 0963, juha.jarvi@digitalworkforce.com
Tietojärjestelmäpäällikkö, Juha Siitonen +358 40 594 5522, juha.siitonen@hus.fi
ICT-tuotantojohtaja Risto Laakkonen +358 40 584 2373, risto.laakkonen@hus.fi

Digital Workforce
Digital Workforce vapauttaa ihmisten aikaa tuottavaan ja palkitsevaan työhön automatisoimalla kuormittavia rutiininomaisia liiketoimintaprosesseja. Oman alansa erikoisasiantuntijana tunnettu yhtiö on maailmanlaajuisesti johtava riippumaton älykkään automaation palvelujen tarjoaja ja suurten organisaatioiden luotettu neuvonantaja. Nykyään yli 150 globaalia suurasiakasta käyttää Digital Workforcen palveluja. Vuonna 2015 perustettu Digital Workforce työllistää tällä hetkellä yli 240 IA -asiantuntijaa Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Puolassa, Saksassa, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. https://digitalworkforce.com

The post HUS hankkii lisää robotteja vapauttaakseen aikaa potilastyölle appeared first on Digital Workforce.

Sanomalehdet maalaavat uhkakuvaa Suomen huonosta valmistautumisesta COVID-massarokotuksiin. Alustavat tiedot mediassa kertovat että rokotustiedot eivät liiku laaturekistereihin oikein, tieto ei päivity potilastietojärjestelmiin, eikä tuleviin massarokotuksiin ole olemassa toimintatapaa, jolla aikatauluttaa ja kommunikoida rokotusaikoja potilaille. Uhkakuvissa on kaaos kun sadattuhannet rokoteannokset saapuvat maahamme, mutta rokottavilla organisaatioilla ei ole välineitä tai prosesseja hoitaa rokotelähetteitä, aikataulutusta ja potilaiden henkilökohtaista tiedottamista automaattisesti.

Selvitä, kuinka rokotelähetteiden luonti, rokotteiden aikataulutus, kommunikointi asiakkaille sekä tietojen päivittäminen potilastietojärjestelmien ja laaturekisterien välillä voidaan hoitaa automaattisesti ohjelmistorobotiikalla. Sama työ manuaalisesti tehtynä vie vähintään kymmeniä tunteja tuhatta rokotettavaa kohti – uskotko että ilman aikataulutusta ja asiakaskommunikointia pystyt rokottamaan väestönosasi tehokkaasti, turvallisesti ja kattavasti kun rokotteita on vihdoin saatavilla?

Kuinka vältät uhkaavan COVID-19 rokotuskaaoksen- webinaarissa kuulet…

• Kertauksena: Mitä ohjelmistorobotiikka tarkoittaa?
• Miten olemme auttaneet asiakkaitamme hyödyntämään ohjelmistorobotiikkaa potilastietojärjestelmien yhteydessä?
• Miten ohjelmistorobotiikka voi auttaa massarokotehaasteiden edessä?
• Miten ohjelmistoroboteille voidaan ulkoistaa manuaalien työ ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat keskittyä potilaskohtaamiseen?
• Miten eteenpäin: Kuinka saat robotiikkaa avuksesi?

Katso nauhoite tästä

Puhujat:

Heikki Länsisyrjä
Toimitusjohtaja, Digital Workforce

Juha Järvi
Head of Health and Social Care
juha.jarvi@digitalworkforce.com
+358 407530963

Lue lisää automaatiosta terveydenhuollossa täältä.

The post WEBINAARI – Terveydenhuollon päättäjä: Kuinka vältät uhkaavan COVID-19 rokotuskaaoksen? appeared first on Digital Workforce.

Tässä webinaarissa opit Veron RPA-hankkeesta muun muassa:

• Miten ohjelmistorobotiikka otettiin käyttöön
• Mitä tavoitteita Verolla on RPA:n hyödyntämisessä
• Millainen on Veron RPA-toimintamalli
• Mikä on RPA:n rooli tulevaisuudessa Verohallinnossa

Katso nauhoite

Q&A

Mitä ovat heimot? Eli millä periaatteilla muodostuvat?

Heimot toimivat Verohallinnossa tällä hetkellä ainoastaan analytiikassa. Kyse on tavasta, jolla analytiikan erityyppinen tekeminen on järjestetty erilaisiin heimoihin, jotka toimivat varsin itsenäisesti ratkaisten heille tulevia toimeksiantoja. Heimot voivat myös muodostaa keskenään pienempiä tiimejä jonkin ongelman ympärille. Alun perin heimomalli on luotu Spotifyn toimesta ketterän organisaation toimintamalliksi. Verohallinto ei kuitenkaan ole suoraan ottanut Spotifyn tapaa käyttöön vaan siitä on tehty Verohallintoon sopiva ja Verohallinnon oma tapa toimia ketterästi analytiikan osalta.

Millainen on Verohallinnon prosessiautomaation organisaatio?

Verohallinnon prosessiautomaation organisaatio on keskitetty. Toimimme Kehitys- ja tietohallintoyksikössä. Vuoden vaihteen jälkeen olemme osa uutta Tuotehallintayksikköä ja toimimme Prosessien kehittämisen ja automaatioiden tuotteessa. Jatkossakin olemme keskitetty toiminto (COE, Center of Excellence), jossa tällä hetkellä toimii kolme vakituista henkilöä, yksi määräaikainen sekä vaihdellen noin 10 henkilöä ns. oman toimen ohessa tietyllä työaikapanoksella eri tehtävissä kuten prosessisuunnittelijoina ja mallintajina. Tuotannon valvonnassa meillä on käytössämme oma tietojärjestelmien valvomo, joka varmistaa, että ohjelmistorobotiikan ympäristöt toimivat asianmukaisesti. Valvomo myös raportoi, jos tapahtuu merkittäviä poikkeamia tuotannossa.

Kuinka monta eri prosessia Verohallinnossa on tällä hetkellä robotisoitu?

Yksi tietopyyntöihin liittyvä end-to-end prosessi on automatisoitu ja loput ovat eri prosesseihin kuuluvia työnkulkuja, joissa robotti joko ratkaisee koko tehtävän tai sitten siirtää tiettyjen ehtojen täyttyessä tapauksen ihmisille käsiteltäväksi loppuun. Yhteensä automatisoituja työnkulkuja on tällä hetkellä 20 kpl tuotannossa, joista 7 kpl liittyy käyttövaltuushallinnan prosessin eri tehtäviin. Muut ovat erillisiä automaatioita eri prosesseille.

Millä työkalulla RDA-toteutuksia tehdään?

Tällä hetkellä olemme ainoastaan tehneet kokeilun (POC, Proof Of Conceptin) syksyn 2020 aikana. Kokeilu tehtiin puhelinpalveluun liittyvässä työnkulussa ja tulokset olivat hyviä. Tutkimme aktiivisesti eri RDA ohjelmistoja ja potentiaalisia käyttökohteita on kerätty backlogille lukuisia.

Miten RPA ja RDA eroavat toisistaan konkreettisesti?

RPA / ohjelmistorobotiikka tehdään taustalla ihmisten ”ulottumattomissa” esim. virtuaalityöasemilla. Kyseessä voi olla ns. ”back office” työ esimerkiksi jonkin työjonon töiden käsittely. RDA tulee meidän tietokoneen käyttäjien ulottuville ja esimerkiksi ohjaamaan/ avustamaan tekemistämme. RDA robotti voi käynnistyä jonkin tietyn asian triggeröimänä käyttäjälle automaattisesti (tietyn ohjelman käynnistyminen, sisään tuleva puhelu tms.) tai erikseen työasemalta käyttäjän halutessaan käynnistämänä suorittamaan jonkin tehtävän. RPA / ohjelmistorobotiikka on yleensä ajastettu ja käynnistyy itsenäisesti tekemään töitä ja lopettaa joko töiden loputtua tai sitten tietyn aikarajan tullessa täyteen.

Minkälaisissa kohteissa RPA:ta on hyödynnetty toistaiseksi? Jos Vero ei halua jakaa tarkkaa listaa kohteista, niin ehkä edes alueet prosentuaalisesti. HR %, Asiakaspalvelu %, talous % etc.?

Käyttökohteita on laidasta laitaan ja tässä muutamia käyttökohteita:

• Käyttövaltuushallinta (AD hallintaa, sähköpostilaatikoiden tekoa, käyttäjien passivoinnit ja poistot yms.)
• Intran työtilojen käyttöoikeushallinta tilausten perusteella
• HR palveluiden dokumenttien esikäsittelyä
• Tietojen tallennuksia verotusjärjestelmään
• Tietopyyntöjen käsittelyä
• Tietojen hakua kolmannen osapuolen järjestelmistä
• Kirjeiden lähetystä asiakkaille
• Tarkistustoimenpiteitä mm. verotusjärjestelmässä
• Sähköpostien käsittelyä ja siirtoa työjonoille tehtäviksi

Hei, millaisia mittareita olette alustavasi suunnitelleet?

Tämä suunnittelu on siis työn alla edelleen, mutta eri käyttäjille erilaisia mittareita ja tässä esimerkkejä. Tämä ei ole tyhjentävä lista.

• Johdolle esimerkkejä: ROI, HTV ja € hyödyt, kustannukset, kuinka monta työnkulkua/prosessia automatisoitu, automaatioiden onnistumisaste, lisenssien käyttöaste
• Liiketoiminnalle esimerkkejä (osa voi sopia myös johdollekin): Automaatioiden tapahtumien lukumäärä eri käyttökohteissa (onnistuneet ja epäonnistuneet), Vapautuva aika liiketoiminnalle, prosessin nopeus (läpimenoaika), Järjestelmämuutoskustannus vs. robotin kustannus
• Tekninen näkökulma: Virheet roboteilta (kpl), Virheet ajan mukaan (12 h/24 h), Virheet / automaatio /aikayksikkö, käyttöaste
• Erikseen huomioitava robottien laadullinen näkökulma ja vaikutus työhyvinvointiin à miten mitataan luotettavasti jne.

Mihin ja miten tekoälyä on hyödynnetty? Millä tuotteella?

• ”Tekoälyä” käytetty chatbotissa: Verohallinto käyttää Boost.ai tuotetta
• Automaatoissa käytetyissä tekoälyominaisuuksissa on tukeuduttu osaavien analyytikkojemme apuun, ja he ovat tehneet eri analytiikan välinein koneoppimisen malleja ym., joiden tuotoksiin on yhdistetty robotteja. Toisin sanoen koneoppimismalli tekee päättelyn ja robotti tekee tämän pohjalta toimenpiteitä, mutta ei siis verotuspäätöksiä.

Oletteko törmänneet järjestelmissä ongelmiin, joissa ohjelmistorobottien käyttö järjestelmien ominaisuuksien vuoksi olisi hankalaa tai mahdotonta? Miten valmisohjelmisto GenTax soveltuu ohjelmistorobottien käyttöön?

Meillä on tullut vastaan yksi pieni työkaluohjelmisto, johon ei saatu mitään yhteyttä. Kyseinen työkalu korvattiin Powershell skriptein, joita robotti käyttää ohjelman sijaan. Myös PowerBI on osoittautunut hieman haastavaksi ja siinä on ainoastaan pystytty toimimaan pinta-automaatiolla, joka on saatu toimimaan kuitenkin luotettavasti. Muita ongelmia ei ole ollut ja Gentaxia pystymme sujuvasti käyttämään käyttöliittymän kautta. Jatkossa tutkimme kaikilta osin myös rajapintojen käyttöönottoa aina kun se on mahdollista.

Oletteko jo alkuvaiheessa ohjelmistorobottien hyötyarvioinnissa arvioineet ohjelmistorobottien tuottamia laadullisia hyötyjä? Jos, niin millä perusteilla?

Laadullisia hyötyjä ei ole suoraan mitattu, koska ne ovat omalta osaltaan haastavia mitata. Olemme kuitenkin arvioineet näitä ja todenneet, että tietoja syöttävien robottien myötä tiedon laatu paranee, koska inhimilliset näppäilyvirheet poistuvat kokonaan. Myös nopeutuneen käsittelyn myötä tietoa tarvitsevat muut prosessit saavat tiedon nopeammin käyttöönsä ja oikeassa muodossa.

Onko Verohallinnolla laisinkaan omia devaajia vai tuleeko devaajat aina DWF:lta?

Meillä on omia devaajia kokoaikaisena sekä ns. oman toimen ohessa tietyllä työaikapanoksella. Käytämme myös DWF konsultteja. Yhteensä mallinnusta tekee, mukaan lukien konsultit, tilanteen mukaan 4–6 henkilöä eri työaikapanoksin.

Onko tullut tilanteita, joissa ihmisestä onkin tullut robotin palvelija, joka kirjaa tietoja tarkan määrämuotoisesti johonkin taulukkoon, jotta robotti voi ne jatkokäsitellä? Aiempaan verrattuna helpompi ja puuduttavampi rutiinityö.

Ei ole tämän tyyppistä taulukoiden täyttöä, mutta robotille tallennetaan esimerkiksi tiettyjä tiedostoja eri hakemistoihin tai tehdään tilauksia esimerkiksi sähköpostitse. Joissain tilanteissa ylläpidetään erilaisia robottien ohjaustiedostoja, jotta robotti osaa toimia oikein ja varmistutaan tietoturvasta.

Takaisinmaksu-ajan laskenta ja ylipäänsä todellisten hyötyjen ja henkilöstövaikutusten laskennan ”filosofia” kiinnostaisi tarkemmin.

Olemme tehneet oman laskentaExcelin, johon olemme jyvittäneet erilaisia RPAhan liittyviä kuluja (lisenssit, ympäristöt, työn hinta jne.). Näiden pohjalta muodostetaan laskelmat kuinka nopeasti automaatio maksaa itsensä takaisin ja onko se kannattava. Henkilöstövaikutukset ensivaiheessa perustuu prosessien tekemään laskelmaan ja arvioon, jos automatisoitavaa työnkulkua ei enää tarvitse tehdä. Olemme parhaillaan kehittämässä laskentamalleja todellisten henkilöstövaikutusten ja automaatiohyötyjen laskemiseen, joista ensimmäisiä harjoituksia on tehty.

Mitä tarkoittaa käytännössä RDA koordinointi? (Raportointia että tein tällaisen sovelluksen, olisiko muille apua? Vai ”et saa tehdä mitään ennekuin tietohallinto on hyväksynyt projektisi?”)

Omia RDA automaatioita ei lähtökohtaisesti tehdä itse ilman lupaa. Verohallinto on toimijana sellainen, ettei meillä ole tällä hetkellä mahdollista sallia omien automaatioiden tekemistä. RDA automaatioitakin koskee tiukat tietoturvamääräykset ja muut rajoitukset, kuten normaalia ohjelmistorobotiikkaa. Esimerkiksi emme voi nykyisen lainsäädännön puitteissa tehdä roboteilla verotuspäätöksiä ym. Tämän vuoksi tulee olla valvottua, kenellä on automaatiovälineitä käytössään ja miksi. Verohallinnon automaatioita ei voida missään tilanteessa ottaa käyttöön ilman asianmukaisia testauksia ja tietoturva- sekä riskiarvioita. Lisäksi pitää olla suunnitelma, miten automaatioita ylläpidetään ja kuka niistä on vastuussa.

Mitkä olivat RPA tavoitteet, päästiinkö niihin?

Emme ole päässeet kaikilta osin tavoitteisiin. Jäimme vuoden 2019 osalta htv tavoitteesta tunnistaa potentiaalia ja toteuttaa automaatioita. Saavutimme kuitenkin toiminnalle asetetut tavoitteet: Toiminta käynnistyi, kouluttauduttiin, muodostettiin toimintamallit ja ohjeet sekä hallintamalli. Tunnistimme, automatisoimme ja tehostimme kuitenkin ison määrän henkilötyövuosia toiminnan sisäänajon yhteydessä. Vuoden 2020 alkupuolella olemme kouluttaneet isohkon määrän uusia prosessisuunnittelijoita työstämään eri kehittämiskohteita, ja oppimisen ohessa laajempi prosessisuunnittelijoiden toiminta pääsi käynnistymään kunnolla vasta huhtikuussa. Pystymme kuitenkin tunnistamaan puolet asetetusta tehostamisen potentiaalin tavoitteesta vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuoden 2021 aikana pyritään täyttämään kaikilla osa-alueilla asetetut tavoitteet. Tämän johdosta olemme kehittäneet ideasta tuotantoon prosessiamme ja työ jatkuu edelleen. Prosessisuunnittelijat ovat aloittaneet syksyllä 2020 Scrum työskentelyn ja ohjelmistorobotiikan mallintajat aloittavat vuoden 2021 alkupuolella Scrum työskentelyn.

Lisätietoja:

Jisvi Hyyrynen
Tuoteomistaja, ohjelmistorobotiikka, Verohallinto
jisvi.hyyrynen(at)vero.fi

Timo Maisila
Head of Sales Public, Digital Workforce
timo.maisila(at)digitalworkforce.com

The post Webinaari Q&A: Miten Verohallinto hyödyntää ohjelmistorobotiikkaa muuttuvassa toimintaympäristössä? appeared first on Digital Workforce.

Tässä webinaarissa tutustutaan Kelan RPA-hankkeeseen ja opit muun muassa:

• Mitä hyötyjä Kela tavoittelee RPA:n avulla
• Millainen on Kelan RPA-toimintamalli
• Mitä tuloksia saavutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä
• Mitä erityispiirteitä suuren julkishallinnon organisaation tulee ottaa huomioon RPA:n käyttöönotossa
• RPA ja muut uudet teknologiat Kelan kehittämisen tiekartalla

Katso nauhoite

Q&A

Hei! Mielenkiintoista. Miten olette hyödyntäneet vapautunutta työaikaa? Onko johtanut irtisanomisiin tai työn muutoksiin? Miten työntekijät ovat suhtautuneet tähän?

Niin etuustyön, kuin muunkin Kelassa suoritettavan työn osalta robottien tähän mennessä vapauttama työaika on jakautunut melko tasaisesti, jolloin vaikutus mihinkään tiettyyn ryhmään tai tehtävänkuvaan on ollut hillittyä. Etuuksien ja muiden tehtäväroolien sisällä on vielä runsaasti muuta tehtävää, joihin vapautunutta työaikaa pystyy allokoimaan. Tähän mennessä robottien vapauttama työaika on siis siirtynyt kovin sujuvasti muun työn suorittamiseen. Kunkin vuoden vapautunut työaika huomioidaan seuraavan vuoden henkilöstökehyksen pienenemisenä, joka toistaiseksi ei ole johtanut irtisanomisiin.

Työntekijöiden suhteen asiassa on pyritty olemaan mahdollisimman avoimia. RPA herättää työntekijöissä sekä innostusta että ymmärrettävää huolta oman työpaikan pysyvyydestä.

Kuinka monta henkilöä teillä työskentelee RPA:n parissa?

RPA-asiantuntijoina työskentelee tällä hetkellä Etuuspalveluissa 3, Yhteisissä palveluissa 1, Asiakkuuspalveluissa 1 ja IT-palveluissa 10 henkilöä. Osa näistäkin henkilöistä tekee myös muuta työtä ohjelmistorobotiikan rinnalla.

Kuka hoitaa ja missä hoidetaan kehityskohteiden priorisointi? Onko tämä IT:ssä vai onko teillä joku foorumi, missä asiat priorisoidaan?

Priorisointi hoidetaan kaikkien niiden yksiköiden kesken, joilla kehitysjonolla on kehitettäviä kohteita. Pidämme neljä kertaa vuodessa suunnittelupalavereita, joissa tarkastellaan kehittämisen yleistä tilannetta ja tarkemmalla tasolla katsomme aina kolmen viikon välein (sprintti) lähitulevaisuuden tilannetta.

Priorisointi tehdään liiketoiminnan toimesta yhdessä ja säästöt ovat keskeinen priorisointiperuste.

Paljonko on vapautuneen ajan tuntipalkka eli onko saatu digityökavereiden kustannukset takaisin vai onko hyöty enemmänkin laatu ja rutiinit pois vai oikea hintaetu?

Vapautuneen ajan tuntipalkka riippuu hieman siitä minkä tahon työtä tarkastellaan, mutta esimerkiksi etuuspalveluissa käytetään lukua 61 €/h. Tällä hetkellä olemme siinä rajalla, että saavutettavat säästöt alkavat ylittää digityökavereihin kohdistuneet kustannukset (resurssi-, laitteisto ja lisenssikulut). Kustannussäästöjen kumuloitumisen ansiosta ensi vuonna digityökaverit tuottavat taloudellista hyötyä jo reilusti enemmän, kuin mitä niiden edistäminen vaatii. Digityökaverit parantavat laatua ja antavat mahdollisuuden siirtää ihmistyötä mielekkäämpään, mutta kustannussäästöt ovat se pääpyrkimys.

Mikä on robotointi-investoinnin takaisinmaksuaika?

Tämä riippuu suuresti automatisoitavasta prosessista. Jokaisesta automatisoitavasta kohteesta tehdään oma kustannushyötyanalyysinsä, jonka perusteella priorisointiakin pystyy arvioimaan. Takaisinmaksuaika tarkentuu ensi vuoden puolella, kun saadaan lisää prosesseja tuotantoon. Tällä hetkellä vaikuttaisi, että suurin osa maksaa itsensä takaisin alle puolen vuoden tuotantoajon jälkeen.

Nuo ovat tuloksia mutta mitkä olivat tavoitteet, päästiinkö niihin?

Etuuspalveluissa tavoitteena on ollut 15 htv:n säästöt. Näillä näkymin, kun marras- ja joulukuun tilastot ovat vielä auki, tullaan tavoitteet joko saavuttamaan tai lähes saavuttamaan.

Miten Kelalla tunnistetaan nuo mahdolliset robokohteet, eli mitä kautta uudet ideat nousevat ja miten niitä viedään eteenpäin edistettäväksi?

RPA-kohteiden tunnistaminen tapahtuu pääsääntöisesti kahdella tavalla:

• Liiketoiminnan asiantuntija vinkkaa mahdollisesta robokohteesta
• RPA-asiantuntija itse pyrkii etsimään mahdollisia kohteita esimerkiksi tilastodataa hyväksi käyttäen

Ensimmäinen tapa on selkeästi parempi. Esimerkiksi etuuskäsittelijä kykenee arjessaan tunnistamaan yksinkertaiset, toistuvat prosessit ja ilmoittamaan niistä eteenpäin. Haasteena on ollut riittämätön tietous ohjelmistorobotiikan käytettävyydestä. Tätä pyritäänkin edistämään laajalti koko Kelassa erilaisten uutisten, esitysten sekä verkkokoulun muodossa.

RPA-asiantuntija periaatteessa pystyy itsekin etsimään sopivia robokohteita, mutta käytännössä tähän ei ole aikaa.

Edistäminen tapahtuu listaamalla saapuneet ideat ja tekemällä muutamia hyvin karkeita arviointeja. RPA-asiantuntija pohtii ensin idean kuvauksen perusteella, onko kohde mahdollista suorittaa robolla. Tämän lisäksi pyydetään (jos ei ehdotuksessa itsessään ole jo mainittu) karkeita lukuja määristä. Näiden tietojen avulla tehdään alustavaa listausta mahdollisista kohteista. Robokohteen edistämisen vapautuessa listauksesta valitaan sopivalta vaikuttava kohde ja kyseisen kohteen eri sidosryhmiin otetaan yhteyttä. Avainasemassa on demopalaveri, jossa ehdotettua tehtävänkuvaa demotaan pienelle porukalle RPA-asiantuntijoita. Käytännössä todella lupaavilta vaikuttavien ehdotusten määrä on pysynyt hyvin hallittavana, joten uusien kohteiden poiminta on ollut melko suoraviivaista.

Onko kehitys/tuotantokoneet fyysisiä- /virtuaalikoneita, mikä käyttöjärjestelmä?

Robotit tekevät töitä Windows 10 virtuaalityöasemilla, palvelimet ovat Microsoft Servereitä.

Kuinka paljon prosessien leanausta tarvitaan ennen kuin robotisaatio voidaan tehdä? Ja ilmeisesti teette pitkälti in-house ratkaisuna RPA-toteutukset?

Robotit tehdään tosiaan täysin talon sisällä ja yhteistyökumppanina meillä on Digital Workforce.

Jokaisen prosessin osalta pyritään suoraviivaistamaan automatisoitavaa tehtävää, mutta valitettavan harvoissa tapauksissa merkittäviä muutoksia on saatu aikaan. Osaltaan tähän vaikuttaa velvollisuus toimia lakien ja asetusten mukaisesti ja toiselta osalta toimien huomattava monimutkaisuus, monet etuudet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa ja muutoksilla saattaa olla merkittäviä lieveilmiöitä muualla.

Lisätietoja:

Niklas Collin
Tuoteomistaja, etuuksien RPA- ja AI-palvelut, Kansaneläkelaitos
niklas.collin(at)kela.fi

Timo Maisila
Head of Sales Public, Digital Workforce
timo.maisila(at)digitalworkforce.com

The post Webinaari Q&A: Miten Kela hyödyntää ohjelmistorobotiikkaa appeared first on Digital Workforce.

Tässä webinaarissa kerromme miten modernin järjestelmäkokonaisuuden rinnalla hyödynnetään ohjelmistorobotiikkaa (RPA). Verohallinto sai syksyllä 2020 Vuoden projekti -palkinnon Valmis-hankkeestaan, jossa noin 70 elinkaarensa päässä ollutta verotusjärjestelmää korvattiin yhdellä verotuksen valmisohjelmistolla. RPA:n rooli on muuttunut lyhyessä ajassa Valmis-hankkeen myötä: vanhojen järjestelmien tukemisesta siirryttiin osaksi ketterää kehitystä, jossa lähitulevaisuudessa lean, prosessianalyysit sekä automatisoinnit ja rajapinnat nivoutuvat yhdeksi hallittavaksi kokonaisuudeksi.

Tässä webinaarissa opit Veron RPA-hankkeesta muun muassa:

• Miten ohjelmistorobotiikka otettiin käyttöön
• Mitä tavoitteita Verolla on RPA:n hyödyntämisessä
• Millainen on Veron RPA-toimintamalli
• Mikä on RPA:n rooli tulevaisuudessa Verohallinnossa

Katso nauhoite

Puhujat

TIMO MAISILA
Head of Sales Public, Digital Workforce

Timo vastaa Digital Workforcen julkisen hallinnon ratkaisuista. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus IT-alalta ja toiminnan kehittämisestä.

JISVI HYYRYNEN
Tuoteomistaja, ohjelmistorobotiikka, Verohallinto

Jisvi vastaa Verohallinnon ohjelmistorobotiikan tunnistamisesta tuotantoon prosessista toimien ohjelmistorobotiikan tuoteomistajana Kehitys- ja tietohallintoyksikössä. Jisvillä on laaja kokemus prosessien kehittämisestä yksityisellä ja julkisella sektorilla hyödyntäen Lean Six Sigma menetelmiä ja analytiikkaa. Vuodesta 2017 alkaen kehittämisen työkalupakkiin on lisätty ohjelmistorobotiikka ja edelleen älykäs automaatio yhteistyössä Verohallinnon analytiikan kanssa. Lean ja automaatio muodostavat tehokkaan kokonaisuuden prosessien kehittämiseen. Ohjelmistorobotiikan ohessa Jisvi toimii asiantuntijana yhdessä analytiikan heimoista ja erilaisissa sisäisissä kehityshankkeissa, joista viimeisin on meneillään oleva toimintapa muutos -hanke, jossa mm. uudistetaan Verohallinnon johtamisjärjestelmä.

Verohallinto

Verotulot ovat julkisen talouden merkittävin tulonlähde. Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään eduskunnassa.

Verohallinto kuuluu valtiovarainministeriön alaisuuteen. Verohallinto kerää veroista ja veronluonteisista maksuista noin 95 %. Verohallinnon ohella veroja ja maksuja keräävät Tulli ja Traficom. Ennakoiva ohjaus, hyvä palvelu ja uskottava verovalvonta turvaavat verotulojen kertymisen mahdollisimman täysimääräisinä. Tavoitteena on saada asiakkaat toimimaan omatoimisesti ja oikein.

Vuonna 2019 keräsimme yhteiskunnan käyttöön 70,4 miljardia euroa verotuloja. Vaikuttavuutta lisäämällä pyrimme pienentämään verovajetta ja kasvattamaan verotuloja. Suomen verovaje on Euroopan pienimpiä.

Lisätietoa: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/

The post Webinaari: Miten Verohallinto hyödyntää ohjelmistorobotiikkaa muuttuvassa toimintaympäristössä? appeared first on Digital Workforce.